8.2.2015

KELLOKUUMETTA




Syksystä saakka olen haaveillut rannekellosta. Toistaiseksi en ole moista saanut vielä hankittua, mutta haaveissa se todellakin edelleen on. Haluaisin kelloni olevan yksinkertainen ja kaikessa yksinkertaisuudessaan kaunis. Minulle ei sinänsä ole merkitystä olisiko kello kultainen vai hopea, metallinen vai nahkarannekkeinen. Yleisilme ratkaisee.

Olivia Burtonin kellot ovat sellaisia, jotka miellyttävät silmääni eniten. Epäilenkin, että ensimmäinen kello, jonka tulen ikinä hankkimaan on jokin kyseisen merkin malli. Kollaasissakin olevat Olivia Burtonin kellot, etenkin ensimmäisenä oleva ruusukultainen yksilö, ovat sellaisia, jotka voisin kotiuttaa vaikka heti tältä istumalta. 
 
Hopeista minua täydellisesti miellyttävää kelloa oli aika hankala löytää, mikä oli sinänsä kohtalaisen outoa kaltaiseltani hopean rakastajalta. Tuo kollaasissa oleva GANTin kellokaan ei ole sellainen, jolle sydämeni täydellisesti läpättäisi, mutta se on kuvaamassa haaveitani simppelistä, hopeisesta perusrannekellosta.
 
Viimeisenä kollaasissa oleva Daniel Wellingtonin kello sen sijaan on jälleen sellainen yksilö, jonka kotiuttaisin oikein mielelläni tuollaisenaan. Ihastuin malliin viime Kuopion reissulla, mutta silti en vielä sitä hankkinut. 
 
Onneksi haaveilukin on kivaa. Ehkä haaveilu tuottaa joku päivä hedelmää ja vielä tuona  jonain päivänä omistan kokonaisen kellokatraan! :-)

7.2.2015

PUOLIKAS PRELI-PÄIVÄ PÄÄTTYI PEPEEN

Koska ehdin jo luvata My Day-tyyppisen postauksen tulon, en enää kehtaa jättää sitä julkaisematta, vaikka se jäikin puoleenväliin. Nautinto Pepe-lakun syötyä löi varmaan tajun kankaalle tai jotain, mutta kuvia ei enää puoli yhden jälkeen kameraan ilmestynyt. Ei enää sen jälkeen, kun laku oli vain käärepaperi divaanilla. Jokatapauksessa! Tässä katsaus puolikkaaseen perjantai-päivääni! :-)


05:30 Poikaystäväni herää aamuvuoroonsa. Herätysääni herättää myös minut, mutta päätän jatkaa untani vielä hetken aikaa.

05:45 Uneksimisesta ei lopulta enää hirveästi mitään tule, joten päätän nousta kerrankin aikaisin, jotta laittautumisen lisäksi ehdin syömään kerrankin ravitsevan aamupalan, jonka avuin selviytyisin matematiikan premiliäärikokeesta. Lukeminen on yliarvostettua, ruoka kannattelee.


06:20 Meikkaamisen jälkeen olen valmis ruokailemaan. Aamupalaksi valikoituu rieskaa sekä luonnonjogurttia myslin kera. Ei yksi rieska riitä mihinkään. Syön vielä toisenkin.

06:35 Täytettyäni mahassani olleen ammottavan aukon tiskailen astiat ja jatkan laittautumistani. Seuraavaksi luvassa on vaatetuksen valinta ja hiusten laitto. 


06:55 Pakko kuunnella hieman musiikkia, joka saa mieleni virittymään oikeaan, rauhoittuneeseen moodiin aamun "koitosta" ajatellen. Jännittää hirvittävästi! Täytyy kanavoida tunteet, johonkin järkevämpään kuin turhaan paniikkiin. Ensimmäisen kappaleen valinta on varsinainen yllätys, eikö?


 07:19 Kamala kiire bussipysäkille. Entä, jos myöhästynkin bussista?

07:29 Onkohan bussi mennyt jo? Joudunko tosissaan kävelemään? Ei se nyt varsinaisesti ongelma olisi, mutta tänäaamuna laiskottaa. 

07:31 Ihmisiä täynnä oleva bussi hurauttaa pysäkille. Ojennan kuskille rahat ja pohdin pitäisikö minunkin ostaa bussikortti. Onkohan saatavilla sellaista korttia, jolla voisin matkustaa niin paikallisliikenteessä kuin maakunnan sisälläkin? Täytynee ottaa selvää.

07:50 Lukiolla. Odotan mahdollisesti myöhässä olevaa ystävääni, jonka kanssa meidän kuuluu kulkeutua kokeeseen. 

08:00 Ystävä saapuu ja suuntaamme kohti juhlasalia, jossa kokeen on määrä alkaa pikimiten. 

08:02-10:47 Raapustusta, laskemista, tuskastumista, odotusta ja lopulta vihdoin myös VAPAUTUSTA.


11:25 Preliminäärikokeen tuskainen jännitys ja paineet ohi. Palkitsen itseni Lounashetken kana-tacosalaatilla, joka on ehkä vaatimattomasti maailman paras "valmisateria". Cheddar-juuston täyteläisen maun kohdatessa kanan täydellisen mausteisuuden, pehmeän makuiset maissinjyvät, raikkaan salaatin ja kurkun sekä taco-muruset, suussani on käynnissä THE makujen sinfonia. Rakkautta. Puhdasta rakkautta.

11:30 Salaattinautinnon keskellä päätän katsoa hieman Youtuben videotarjontaa. Uusia latauksia tilaamiltani kanavilta. Mahtavaa!

11:40 Salaatti on poissa. Videot on katsottu. Ulkona on täydellinen sää. Mitä tekisinkään seuraavaksi? Lähtisinkö kävelylle aurinkoon? Ei, heittäydyn lösöttämään sohvalle.

11:45 Eilenhän näkyi Voice Of Finland! Mitäpä jos katsoisin tähän väliin sen?


11:50 Voice Of Finland käyntiin ja Pepe-lakua poskeen. Olisikohan jännittävää olla itse laulamassa nimekkäille tähtivalmentajille? Olisikohan minusta siihen?


Se siitä My day-postauksesta. Ehkä vielä joskus saan aikaan kuvata todella sen KOKONAISEN päivän!

6.2.2015

MATEMATIIKAN PREMILINÄÄRI - IIK, ÄÄK, YÄK!

Huh! Tänään sain ensikosketuksen kevään yo-kirjoituksiin matematiikan preliminäärikokeen muodossa. Jännitti, ällötti, pelotti, ahdisti. Tuntui, etten osaisi mitään tai selviäisi ylipäätään koko tilanteesta. Toisin kävi! Hengissä ollaan ja jopa ihan hyvillä mielin, sillä mikäli tämän kevään lyhyen matematiikan yo-koe on vaikeustasoltaan vastaavanlainen, uskoisin pääseväni sen läpi! :-) 
Läpipääsy todellakin riittää minulle.. Kaikki siitä ylöspäin on vain puhdasta plussaa! 

Tänään olen kuvannut myös tekemisiäni pitkin päivää, joten huomenissa luvassa saattaa olla My Day -tyyppistä postausta kuvien ja tekstin muodossa. Tai mikäli tämän päivän osalta kuvailut ei olekaan niin järin onnistuneita, niin toistan saman huomenna ja postaus pärähtää ilmoille sunnuntaina! 

Ihanaa viikonloppua kaikille! ♥

P.S. Viikko sitten julkaistu Pariisin Kevään "Haamupuhelu" on jumalainen biisi. Pariisin Kevät ei petä koskaan.

 

3.2.2015

VANHA ULKOASU SELÄTETTY, UUSI VIHITTY KÄYTTÖÖN!

Mua jo pidemmän aikaa risoi blogini entinen ulkoasu, mutta olin liian laiska ja ehkä jopa jossain määrin pelokas sen muokkaamisen suhteen. Pelkäsin, että tuhoaisin kaiken samalla tavalla kuin kerran aiemmin vanhan blogini kanssa, jonka jälkeen en enää voisi tehdä minkäänlaisia muutoksia blogin ilmettä parantaakseni. Onnekseni voin nyt todeta, että pelko oli turha!

Myönnettäköön, ettei pieni viilaus olisi edelleenkään pahitteeksi, mutta nyt parisen tuntia tämän ulkoasun kanssa painittuani heitän hanskat tiskiin tältä erää. Olen varsin tyytyväinen lopputulokseen, sillä se on huomattavasti enemmän näköiseni kuin mitä aiempi oli! :-)

Ja mikäli joku ei satu muistamaan miltä tämä blogi näytti aiemmin, niin tässä teille kehnohko screenshotti muistijälkiä virkistämään:



Vanhaan ulkoasuun verrattuna nähtävissä on selkeitä muutoksia. Uusia juttuja, mitä uusi ulkoasu mukanaan toi ovat välilehdet ja sivuston erilainen asettelu! Aiemmin välilehtiä ei ollut ollenkaan ja nyt aiemmin sivupalkissa olleet teksti- ja lukijaluettelot löytyvät aivan sivun lopusta!

Kummasta ulkoasusta te pidätte enemmän? Tästä uudesta vai yllä kuvan muodossa killuvasta vanhasta?